Rakentamisen kustannuksista
Haaveilu oman talon
rakentamisesta alkoi kyteä mielessä jo vuosia sitten. Välissä ehdittiin hankkia
kaksi rivitalohuoneistoa ja remontoida ne kauttaaltaan, kunnes koimme parhaaksi
siirtyä omakotitaloon. Tutkimme tarjontaa vanhoista omakotitaloista ja laskimme
kustannuksia niiden remontoimiselle ja samalla pohdimme tontin hankkimista ja
uuden talon rakentamista. Vanhoissa taloissa koimme hyvänä puolena valmiit
pihat ja kiireettömän remonttiaikataulun. Taloa voisi kunnostaa vähän
kerrallaan.
Uudenmaan alueella vanhojen
omakotitalojen hinnat tosin alkavat usein kolmosella ja monissa taloissa lämmitys
hoidetaan vielä öljyllä tai pelkällä sähköllä. Kun pohditaan ulkopuolen remontteja, on jo talon iästä
ja kunnosta riippuen mahdollisesti tarvetta katon kunnostamiseen ja ikkunoiden,
sekä ovien uusimiseen. Salaojat tulisi tarkastaa ja monessa talossa on se
kuuluisa valesokkeli. Sähkölaitteet ja valaistus on vanhempaa tekniikkaa, joten
energian kulutus ja sen myötä kuukausikustannukset ovat mahdollisesti
huomattavasti suuremmat kuin uusissa taloissa. Mahdollisen asbestin vuoksi
purkutyötäkään ei voisi tehdä itse. Mieltymyksemme sisustuksen suhteen ovat
myös melko vaativat, joten olisimme käytännössä uusineet kaikki kodin pinnat. Laskimme,
että siinä laajuudessa tehdyn remontin suuruus olisi ollut jo luokkaa + 100.000€.
Talon arvo ei kuitenkaan remontin myötä olisi noussut samassa suhteessa, vaan
kyseessä olisi edelleen ollut vanha talo.
Uuden talon hinnaksi arvioimme
karkeasti n. 300.000€ + tontti, joka tuntui selvästi järkevämmältä
vaihtoehdolta jos vaan sopiva tontti löytyisi. Rakentamisen kustannukset ovat
kuitenkin niin paljon tontista, sijainnista, rakennuksen koosta ja muodosta, oman
työn osuudesta, rakennusmateriaalista, lämmönlähteestä ja muista valinnoista
kiinni, että tarkemman budjetin muodostaminen ennen tontin löytämistä oli lähes
mahdotonta. Toisaalta pankilta oli kuitenkin saatava lainalupaus, jotta sopivan
tontin osuessa kohdalle voisimme iskeä kiinni ja pankkikin edellytti
kustannusarvion tekemistä. Niinpä tontista huolimatta
aloimme kartoittaa joitakin meille mahdollisesti sopivia valmistalomalleja ja
tiedustella niiden hintoja. Ymmärsimme, että projektissa liikutaan selkeästi
neliöiden pohjalta. Mitä tehokkaammat neliöt ovat, saadaan kustannuksiakin
painettua alemmas. Myös rakennuksen ja katon muodolla, sekä
lämmitysjärjestelmällä on paljon kustannusvaikutusta, joten ajattelimme lähteä
liikkeelle mahdollisimman yksinkertaisella pohjan muodolla, harjakatolla ja suoralla
sähkölämmityksellä tai ilmavesilämpöpumpulla. Mieheni toivomalle lämpimälle autotallille oli hankalaa
arvioida hintaa, mutta muistelisin karkeiden arvioidemme liikkuneen noin 30.000€
tietämissä. Selvittelimme rakentamisen kustannuksia Talopeli- sovelluksen ja muiden laskureiden avulla, sekä kyselemällä lähipiirissä rakentaneilta toteutuneista
kustannuksista. Talomyyjämme antoi karkean arvion muuttovalmistasoisesta
hirsitalosta 2.200€/ kerrosalam2 + tontti. Tavanomaisten maansiirtotöiden
kustannukselle saimme arvion noin 25.000€, mikäli tonttia ei tarvitsisi
paaluttaa.
Kun sopiva tontti vihdoin löytyi,
meillä oli jo paljon valmiita ajatuksia talolle ja melko pitkälle viety
budjetti. Olimme päättäneet rakentaa hirsitalon, eivätkä muut vaihtoehdot
olleet siinä vaiheessa enää ollenkaan mielessä. Sisustusarkkitehdin ominaisuudessa halusin
pohjasta erityisen toimivan ja tehokkaan, joten päätettiin, että talo
rakennettaisiin oman suunnitelman mukaan. Kaavamääräysten ja tiukan budjetin
vuoksi talon ulkoasu haluttiin pitää kuitenkin hyvin tavanomaisena. Isäni oli
suunnittelussa mukana ja vastasikin talon arkkitehtuurista. Kun talon
mitoitetut pohja- ja luonnoskuvat olivat valmiit, saimme pyydettyä tarkemmat
tarjoukset talotoimittajilta. Pyysimme tarjoukset neljältä eri
hirsitalotoimittajalta, joista yksi ei koskaan vastannut tarjouspyyntöön. Kävi
kuitenkin ilmi, että tarjoussisältöjen arviointi oli maallikolle melko
haastavaa. Vaikka kaikki tarjoukset oli pyydetty samoilla kuvilla ja spekseillä
sisällöt vaihtelivat oleellisesti. Osa talotoimittajista oli päättänyt tehdä
omatoimista modifiointia rakennukseen. Esimerkiksi talon sivuseinän korkeutta oli
pudotettu matalammaksi, jolloin hintakin oli luonnollisesti edullisempi.
Jossain pystytystarjouksessa vastuuta oli siirretty enemmän asiakkaalle, kuten
koko rakennuksen ympärille rakennettavien rakennustelineiden ja suojapeitteiden
hankkimisen muodossa. Niillekin piti arvioida joku kustannus jos ne jäisivät itse
hoidettavaksi. Myös esimerkiksi ikkunoiden ja ovien U-arvoissa ja toimitussisällössä
oli eroja, vaikka toimittaja olikin monella sama. Lopulta koimme turvalliseksi
valita jo entuudestaan suunnitteluyhteistyön puolelta tutun toimittajan Hongan. Vaikka
hinta ei heti kättelyssä vaikuttanut olevan se edullisin, niin kustannuserot
selittyivät lopulta toimitussisällössä olleilla eroilla. Talotoimituksen osuus
oli kuitenkin vain noin 30% rakentamisen kustannuksista. Hankimme Hongalta
talon ulkoapäin valmiiksi asennettuna, eli hirsirungon ja kantavat rakenteet,
ikkunat- ja ovet, sekä vesikaton kantavine rakenteineen. Materiaalitoimitukseen
sisältyi myös kattokoolaukset ja höyrynsulku, mutta ei niiden asennusta, sekä
puhallusvillat asennettuna, kun höyrynsulku oli paikoillaan. Vasta myöhemmin päädyin itse Honkarakenteelle myyjäksi ja nyt tietysti osaan jo aivan eri tavalla vertailla toimitussisältöjä ja kiinnittää huomion kustannuksiin vaikuttaviin ratkaisuihin. Hongan rakentaneena ja myyntiedustajana voitte vaan arvata mitä toimittajaa suosittelen J
Ensimmäiset kustannukset tontin
hankintaan liittyen heti varainsiirtoverojen ja lainakustannusten jälkeen
olivat tietysti maaperätutkimus ja rakennuslupa. Kun talon sijainti ja
suunnitelmat olivat selvillä, pystyimme teettämään maaperätutkimuksen, jonka
kanssa saimme pyydettyä tarjouksia maansiirtourakalle. Maansiirtourakan
sisältöä ja laajuutta oli myös erittäin hankalaa määritellä, kun liikuttiin
niin meille vierailla vesillä. Nyt kiinnittäisin huomion, että alapohjan raudoitukset ja styroksit tulevat samalta toimittajalta kuin sokkelin
sisäpuolen täytötkin tai vastaavasti perustuksen toimittajalta. Meillä tämä vaihe
jäi kokonaan budjetin ulkopuolelle. Maansiirtourakkaan voisi myös kuulua mullat
heti kättelyssä, jotta varmistutaan oikean korkomaailman toteutumisesta ja mikäs
sen mukavampaa, kun pihakin alkaa heti vihertää. Pihan rakentamista emme
oikeastaan aluksi budjetoineet ollenkaan ja sitä onkin tehty pikku hiljaa tässä
asuessa. Maansiirtotöiden, pihan ja perustuksen osuudeksi arvioisin noin 16% toteutuneista kustannuksista.
Kaiken maailman liittymismaksuille
tulee myös varata siivu budjetista. On mm. vesihuollon liittymismaksu,
tonttijohdon rakentaminen, talokuidun kytkeminen, sähköverkkoon liittyminen,
tonttikeskus ja syöttöliittymät. Meillä näiden kustannusosuus oli noin 3%
kustannuksista. Lisäksi hankkeeseen tarvitaan valvontaa ja eri suunnittelijoita
mm. pääsuunnittelija, vastaava työnjohtaja, KVV-työnjohtaja ja IV-työnjohtaja, LVIS-suunnittelijat,
sekä rakennesuunnittelija. Meillä oli suunnittelun suhteen kotikenttäetu, joten
näiden osalta kustannukset jäivät melko vähäisiksi. Osa
suunnittelusta tulee tietysti talotehtaalta ja perustuksen toimittajalta, mutta
normaalisti näille olisi hyvä varata vähintään noin 5% kustannuksista ja työnjohdon laajuudesta riippuen osuus voi olla huomattavasti enemmänkin. Maansiirtotöiden
jälkeen seuraava vaihe oli perustukset ja sisäpuolen täytöt. Kun perustukset
olivat valmiit, oli Hongan vuoro toimittaa talo. Tämän jälkeen päästiin
tekemään alapohjan sähkövedot, viemäröinnit, styroksit ja raudoitukset, lattialämmityskaapeloinnit
ja lattiavalu. Ulkopuolelta muuten
valmiista Hongan toimituksesta puuttui läpiviennit, kattoturvatuotteet ja sadevesijärjestelmät,
sekä piipun-, ikkunoiden ja ovien pellitykset, joiden osuudeksi jäi noin 1,5%
toteutuneista kustannuksista. Takalle on muuten hyvä varata korvausilman läpivienti
sokkeliin samassa yhteydessä, kun perustuksia tehdään. Me emme tätä älynneet ja
maksoimme porauksesta jälkikäteen jokusen satasen.
Kun talossa oli katto päällä ja
lattiat valettu alkoi väliseinien pystyttäminen ja katon koolaus. Olimme
kuvitelleet itse hoitavamme tämän vaiheen, mutta pakko oli kyllä todeta, että
oma osaaminen ja aika ei vain riittänyt. Budjetointia tehdessä on ehkä
muutenkin syytä laskea oman työn osuudeksi mahdollisimman vähän jos ollenkaan,
ellei oikeasti meinaa olla kuukausi tolkulla pois palkkatyöstä hoitamassa
työmaata. Onneksi ammattilaisia ja talkoo väkeä oli saatavilla. Sisustusmateriaalithan ja kalustamisen taso voivat olla
melkein mitä vaan maan ja taivaan väliltä. Niihin asennuksineen olimme muistaakseni
budjetoineet noin 22% rakentamisen kustannuksista, mutta nälkä kasvaa syödessä joten budjetti ylittyi noin 10%:lla. Tässä tosin on
mukana myös LVI-puolen tavaraa kuten hanat, altaat ja wc-istuimet, sekä rautakauppatarvikkeita,
kuten väliseinärungot ja kipsilevyt.
Valittujen materiaalien laatutaso meillä poikkeaa merkittävästi
tavanomaisesta.
Lämmitysmuodoksi valikoitui
lopulta maalämpö, joka oli laskelmien mukaan kannattavin vaihtoehto meidän
hirsitaloon. Tämä hieman nosti kustannuksia, mutta oli varmasti järkevä
ratkaisu. Omakotitalomme sähkönkulutus on ollut kutakuinkin samaa luokkaa kuin sähkölämmitteisessä
70m2 rivitalohuoneistossa asuessamme. Lämmitysjärjestelmälle ja LVIS- töille
tarvikkeineen jäi noin 15% osuus rakentamisen kustannuksista, mutta kuten aiemmin
mainitsin niin osa kustannuksista on mukana sisäpuolen materiaaleissa, sekä
maansiirtotöiden osuudessa.
No miten onnistuimme? Olemme
olleet lopun kaiken tyytyväisiä, että lähdimme mukaan rakennushankkeeseen ja
oli hyvä ratkaisu valita toimituslaajuus, jossa pääsimme itse vaikuttamaan
kustannusten muodostumiseen. Joidenkin asioiden osalta mieli ehti muuttua taloa
tehdessä, joten muutokset oli helppo toteuttaa, kun ei ollut sitoutunut täysin
muuttovalmiiseen pakettiin, eikä näin ollen muutostyö kustannuksiakaan päässyt
syntymään. Rakentamisen vaiheita oli helppo valvoa, kun työmaalla sai päivittäin käydä, eikä suuria virheitä päässyt syntymään, kun asioihin päästiin puuttumaan heti tuoreeltaan. Oman työn osuus oli helposti säädeltävissä. Silloin sai rakentaa, kun hyvältä tuntui tai vastaavasti hankkia ammattiapua, kun oma aika ja osaaminen olivat kortilla. Budjetoinnissa olimme liian optimistisia ja annoimme liiaksi arvoa omalle työlle. Laskimme kustannuksia myös koko ajan vähän
virheellisesti pelkkien asuin neliöiden mukaan, kun laskelmassa olisi tullut
huomioida koko rakennuksen kerrosalaneliöt. Autotalli sekoitti osaltaan laskelmaa,
kun emme osanneet arvioida tulisiko se laskea kokonaisneliöihin mukaan vai
budjetoida vaan omanaan. Stressiltä emme siis välttyneet ja jouduimme nostamaan
lisää lainaa. Rakentamisen kustannus ylittyi lopulta noin 10% suunnitellusta. Jos
verrataan Pientaloteollisuuden esittämiä rakentamisen keskiarvokustannuksia,
niin aika lähellä kuitenkin ollaan ja jäätiin hieman alle talomyyjämme esittämän
karkean muuttovalmis arvion. Eli voimme kyllä onnitella itseämme ja nostetaan
varmasti maljat, kunhan pikku kakkonen on syntynyt<3
Olipa mielenkiintoista lukea mietteitäsi uuden talon lämmitysmuodon valinnan osalta. Meillä on Tampereella myös vanha talo missä öljylämmitys sekä tulisija. Olemme kuitenkin miettineet muita vaihtoehtoja. Ilmalämpöpumpusta en huomannut sinun mainitsevan mitään? Vai onko vesi-ilmalämpöpumppu sama asia? Luin asiasta ja aloin miettiä tätä yhtenä vaihtoehtona. En toki tiedä minkälainen remontti olisi tehtävä ilmalämpöpumpun asennusta varten. https://www.sahkojakylmapalveluhakala.fi/laemmitys--ja-jaeaehdytysratkaisut
VastaaPoistaKiitos tästä. Mukava lukea näistä kustannuksista. Meillä on maanrakennustyöt meneillään, ja tontille tehdään kaiken lisäksi tällä hetkellä suuntaporausta. Kovin on urakkaa mutta ehkäpä se tästä pikkuhiljaa setviytyy. Voi sitä päivää kun pääsee oikeasti muuttamaan. Tuntuu kaukaiselta, mutta kyllä se päivä sieltä vielä tulee. Jännä myös nähdä kuinka meidän budjetoinnit pitää lopulta paikkansa.
VastaaPoistahttps://www.maarakennus-jussila.fi/suuntaporaus
Hyvä kun voi hieman lukea osviittaa mistä kaikesta kustannuksia tulee. Mitn teillä meni maanrakennustyöt? Meidän tuttu on alkoittamassa rakentamisen ja on yrittänyt katsella eri yrityksiä ja miettii nyt kilpailuttamisen aloittamista. Ilmeisesti jotain hyviä on vastaan tullutkin.
VastaaPoistahttps://www.koneurakointipykalisto.fi/maanrakennus